Joikun pennut ovat lähteneet maailmalle. Muutamalle pennulle eivät omistajat sivuja ole vielä tehneet, ne asuvat edelleen täällä Castanhalissa. Pennut ovat ottaneet kiusauskohteekseen kahelin Teddyn, joka tempperamenttisena herrana harvemmin sietää tätä kovinkaan pitkään, ja sehän vasta riemastuttaa kakaroita, jotka suunnittelevat vastaiskunsa etukäteen ja noudattavat tarkkaa kaavaa roikkuessaan Teddyn hännässä, korvissa ja niskanahassa.
Kletta on edistynyt harjoittelussa. Se on alkanut vähentää jalkaa vasten painautumista seuraamisessa huomatessaan, että palkinto tulee kun se pitäytyy siinä kymmenen senttimetrin välimatkassa. Kletan palkinto seuraamisesta on nyt innostusvaiheessa patukka, joka saattaa tulla milloin tahansa.
Aura-sipukkamme käsitti aamulla todella tärkeän asian. Se hyppäsi sattumalta pallonsa perässä jääkaapin ovea vasten saaden aikaan imukuppimaisen äänen jääkaapista. Neiti säikähti tätä, mutta unohti sen pian. Hetken kuluttua se oli taas paikalla pallonsa kanssa, ja taas sattumalta loikkasi jääkaapin ovea vasten saaden aikaan saman äänen hieman hiljaisemmin. Siitähän Aura kimmastui ja alkoi pomppia kumipallomaisesti jääkaapin ovea vasten avaten sen. Yllätin Auran mussuttamasta neljättätoista lenkkimakkaraansa. Aura joutui dieetille.
Lumikin tuli vihdoin. Nyt illemmalla se on jo muuttunut enimmäkseen loskaksi, mutta riemua riittää. Koirat pöllyävät lumessa ja pyörittelevät toisiaan keltaisessa lumessa naurava ilme naamallaan. Kiva kun lunta tuli, mutta pakkasetkin olisivat saaneet tulla mukana.
Keltavalkoiset terveiset koko Castanhalin poppoolta!